Blogi

Ohjatusti toteutettu vegaaniruokavalio kasvun turvaksi

Nykyään työssäni ravitsemusterapeuttina tapaan enemmän perheitä, joilla on jonkinnäköinen kasvisruokavalio. Vegaaniruokavalio on yleistynyt koko väestössä, erityisesti lapsiperheissä. Raskausaikana on jo tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti niiden ravintoaineiden saantiin, joiden tarve kasvaa.  Imeväisiässä on huomioitava, että lapsi saa perheruokaan siirtyessä riittävästi proteiinia eli välttämättömiä aminohappoja, sinkkiä, rautaa, jodia, välttämättömiä rasvahappoja, kalsiumia sekä energiaa kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.   Ruokavalion koostaminen aikuisena koetaan vielä helppona, kun muistetaan täydentää ruokavaliota eri ravintolisillä. Kasvuikäisillä lapsilla tarpeet muuttuvat, vaikka samoja täydennyksiä tarvitaan kuin aikuisena esim. B12-vitamiinilisä. Yhä enemmän on lapsia, jotka eivät missään vaiheessa ole syöneet lihaa, vaan vegaaniruokavalio on aloitettu jo vauvana. Imeväisikäinen ei voi täysin olla vegaani vaan tarvitsee äidinmaitoa 12 kk ikään saakka.  Kun kiinteät aloitetaan, ruokamäärät ovat hyvin pieniä ja haaste on arvioida, tuleeko kaikkia ravintoaineita tarpeeksi. Tärkeintä onkin saada ruokamaailma riittävän laajaksi.

 Tutkimuksia vegaaniruokavalion vaikutuksista lapsiin on hyvin vähän, koska kyseessä on melko tuore ilmiö, vaikka sitä on aiemminkin toteutettu lapsilla.  Nykysuositukset ottavat huomioon vegaaniruokavalion kaikenikäisillä ja oikein koostettuna se onkin turvallinen lapsilla. Vegaaniruokavalio vaatii kuitenkin hieman enemmän perehtyneisyyttä kuin lakto-ovokasvisruokavalio (sisältää maitotuotteita ja kananmunaa). Usein ravitsemusterapeutilta kysytään, tarvitseeko perheenjäsenten ottaa säännöllisesti verikokeita tietääkseen ravintoaineiden riittävyyden. Ruokavalion monipuolisuus takaa kyllä riittävän saannin, kun huomioidaan ravintolisät. Nämä kuitenkin vaihtelevat eri ikäisillä. Haastavuutta tuo esimerkiksi se, että B12 saannin määrällä on eri saantisuositus kuin sekaruokavaliossa ja vielä eri ikäisenä.

 Eri kunnissa on saatavilla ravitsemusterapeutin palveluita ja on mahdollisuus saada tietoa ruokavalion koostamisesta. Kunnat ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa ja pienissä kunnissa ei ole mahdollisuutta päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle tai ryhmään. Netissä on paljon tietoa ja myös järkevää tietoa mutta varsinaista tutkittua tietoa netti tarjoaa hyvin vähän. Varsinkin, jos lapsella on kasvussa hidastumaa niin on hyvä kysyä neuvoa, koska kasvisruokavaliossa voi olla vähemmän energiaa ja lapsen ruokamäärät hyvin pieniä. Aikuisen on helppo saada esim. proteiinin ja raudansaanti täyteen mutta, jos kyseessä on esimerkiksi valikoiva taapero, se onkin jo aika haastavaa. Tärkeää olisikin saada neuvoa eri ikäryhmien ravitsemuksen toteutuksessa.

Vegaaniperheiden tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta, koska vegaaniruokavalion noudattaminen vaatii erityistä asiantuntemusta ja vegaaniruokavalioon sopivien valmisteiden saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Lapsiperheiden ruokavaliosuosituksessa Syödään yhdessä otetaan kantaa vegaanilapsen seurantaan. Suosituksessa sanotaan, että neuvolassa vegaanilapsi ohjataan ravitsemusterapeutille siinä vaiheessa, kun hän siirtyy perheen ruokavalioon tai tarvittaessa aiemmin. Lapsen siirtyessä päivähoitoon, vanhempien on syytä tarkistaa kunnan linjaus vegaani- ja kasvisruokavalioiden tarjonnasta, kuinka pitkälle räätälöityä ruokavaliota on päivähoidossa mahdollista saada. Tämän jälkeen on paikallaan neuvotella ruokapalvelun tuottajan kanssa ruokavalion toteutuksesta. Osassa kunnissa tämä toteutuu, jos paikkakunnalla on saatavilla ravitsemusasiantuntijan palveluita.

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille 2016. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y